Voi blogger minkä teit!

Tulin pitkästä aikaa katsomaan mitä tänne kuuluu ja huomasin että palvelin on hävittänyt kuvat postauksista. Lievästi raivostuneena päätin että tämä oli sitten tässä.

Keväällä loin uuden blogin, jonka tarkoituksena on jakaa elämääni myös käsitöiden ulkopuolelta, ja sen takia täällä on ollut aika hiljaista. Nyt kuitenkin tein periaatepäätöksen että lopetan tämän blogin päivittämisen ja siirryn julkaisemaan postaukset myös virkkaustöistäni uuteen osoitteeseen.

Tervetuloa siis tutustumaan myös muihin töihini ja elämääni osoitteeseen:  www.kuistila.com 

Vauvan päiväpeitto ja unilelu

Hei vaan jälleen, ja pahoittelut pitkästä hiljaisuudesta. Sille on kyllä ihan hyvä syykin... :)

Me kaksi ollaan nyt me kolme, kun synnytin maailman ihanimman tyttären 15. marraskuuta 2013. Kolme kuukautta opettelimme oikeaa rytmiä kun valvoimme yöt ja nukuimme päivät ja koliikki vaivasi pikkuista. Nyt kuitenkin, kun neiti on 5 kuukautta, alkaa rytmit olla ns. normaalit. Onneksi, phiuh!

Siinä, kun opettelimme nukkumaan kohti omaa pinnasänkyä, neiti nukkui ensin perhepedissä, sitten sohvalla, välillä vaununkopassa sängyn vieressä ja lopulta omassa sängyssään, mietiskelin että pinnasänkyyn olisi hyvä saada päiväpeitto. Mieleistä en löytänyt tai totesin että ovat liian kalliita, niin päätin tehdä itse. Löysin vinkin Prinsessajuttu-blogista ja tässä tulos:

Peitto on virkattu Novitan Miami-langasta, nro 4:n koukulla.

Sama juttu kävi neiti nöppösen unilelun kanssa. Kaikki tarjokkaat olivat liian isoja ja "kovia" joten tein itse myös tuon pupun, joka sai nimekseen Laiska-Pupu. Joka ilta kun nöppöskä menee nukkumaan niin Laiska-Pupu asettuu viereen nenä neitin nenää vasten. Siinä ne sitten nukkuvat suloisesti vierekkäin.

Voittajafiilis!

Aaltovirkkaus EI OLE helppo malli. (Sanokoot muut mitä tahtovat) Olen aloittanut ja purkanut, aloittanut ja purkanut varmaan kymmeniä kertoja aaltovirkkausta, kun olen ihastellut ihania raitapeittoja ulkomaalaisista blogeista. Joka kerran aloitin toiveikkaana ja lopetin hammasta kiristellen ja raivostuneena omaan peukalo-keskellä-kämmentä fiilikseen.

Kunnes..

Löysin tämän inspiroivan blogin ja päätin kokeilla vielä viimeisen kerran. Tälläkin kertaa tein ja purin, mutta lopulta se onnistui ja valmistui! Ihan voittajafiilis! :D

Tässäpä siis harmaita hiuksia aiheuttanut tiskirätti, josta siis tuli kyllä aika söpö. Ehkä mä vielä innostun sen peitonkin tällä mallilla tekemään...

Pyykkipäivä

Pyykkipäivät sen kuin vaan lisääntyy.. Ja totesin että meidän pyykkipojille varattu muovinen pussukka päätti irtisanoa sopimuksen. Siksipä olin vähän kuin pakotettu miettimään uutta vaihtoehtoa nipsujen säilytykseen. Ja mitäpä muuta virkkausta harrastava voisikaan ajatella kuin virkkaavansa uuden pussukan. Tällainen siitä sitten tuli, tosin mä en ole ihan varma miten pitkään nuo värit mua jaksaa miellyttää... Hmm...

Kas, se on tiskirätti!

Kuuden kuukauden hiljaiselo päättyköön. Pahoitteluni siitä. Innostuksissani sain aikaan itselleni niin kovan virkkauskrapulan että meni aikansa toipua siitä täysin. Kesäaurinko ja Facebookin virkkausryhmän inspiroivat kuvapäivitykset tekivät kuitenkin tehtävänsä ja olen palannut koukun varteen. Nyt kuitenkin paljon viisaampana. Liika on aina liikaa ja tauot tekevät hyvää. Näillä uusilla ajatuksilla palaan taas töiden pariin. Alkajaisiksi virkkasin tiskirätin. Tarpeeksi helppo ja nopea valmistumaan ;)

Shoppailemaan let's go!

Eihän kauppaleikkiä voi leikkiä ilman ruokakassia? No ei todella voikaan, joten kassihan se piti virkata. Vein tämän tänään kokeiltavaksi ja hetihän se pääsi tositoimiin. Ohjeen vetäisin päästäni, mutta varmaan jostain löytyisi tähänkin jonkinlainen virallinen ohje.

Lumoava leikkiruoka

Leikkiruoka on vienyt minut mennessään. Pienessä mielessäni olen jo haaveillut leikkiruokakaupan pystyttämistä. Siihen on tosin pitkä matka vielä. :D

Alla munia eiliseltä ja tältä päivältä..

 

.. ja donitseja alkuviikolta

Ja tein vielä kolmannen kaverin porkkanoille, kun ne kaksi näyttivät niin orvoilta itsekseen!

Popsi popsi porkkanaa!

Joulu tuli ja meni ja suhrasin koukullani vielä kahdet tossut pukin paketteihin. Viimeisimpien tietojen mukaan kaikkia lahjansaajia ne ovat onnistuneet lämmittämään. Joten tavoite saavutettu...

Olen yrittänyt edellisten päivien aikana tehdä virkattua kuppikakkua. Ja on muuten sen lajin herkku joka ei taivu haluttuun muotoon sitten millään. Mutta mä en luovuta. Teen välillä muuta ja etsin sen täydellisen kuppikakun ohjeen jostain, vaikka kiven alta.

Aikani kuppikakkuja pyöriteltyäni menetin hermoni ja päätin tehdä porkkanoita. Kummityttö alkaa pikkuhiljaa saavuttaa sitä ikää, että alkaa leikkiä kauppaleikkejä ja tässäpä siis ensimmäiset kauppakorin antimet. (ohje löytyy Mia Bengtssonin kirjasta Amigurumi - Virkkaa omat maskottisi)

Lahja itselle

Tämä päivä on ollut yhtä juhlaa. Ensin juhlittiin töissä syntymäpäiviä (ja tirauteltiin läksiäisitkut), kirjoiteltiin työsopimukselle jatkoa ja päivän päätti jouluviisun runoilu. Ja päivän paras anti odotti postiluukussa kotona!
Tilasin itselleni joululahjaksi silmukkamerkkejä ja kirje saapui tänään. On muuten ollut kiven alla löytää näitä mistään (nimim. puoli vuotta etsinyt). Sain myös todeta miten helppoa onkaan tilata nettikaupasta. Tätä täytyy harrastaa useammin...

Kahvi on valmista!

Toinen kerta todensanoo. Tossut lähtivät aamulla saajalleen. Taisi ihan tykätäkin niistä.

Viikko sitten aloittamani verkkohuivi sai uuden elämän pussukkana, kun olihan minun tehtävä "pakkaus"...

Näille herkullisille Domino-kekseille! :)

Ja nyt käykäämme kahvipöytään!

Ohjeen kekseille löysin täältä.

Hihii :)

Näitä katsellessa tulee kyllä varsin hyvälle tuulelle. Kyllä jotkut on sitten taitavia.

           

Ja toinen hauska löytyy täältä: Black Forest Cake 

Joulupukin pajassa

Joulupukin pajassa käy tohina, niin myös meidän sohvalla. Langan suihkeen voi kuulla kauas :)

Tossuja sainkin sitten rueta tekemään urakalla. Jopa niin urakalla, että kun tänään sain väkerrettyä merkit punaisiin ja mustiin, ajattelin että tämä sai nyt sitten olla tässä. Vihreät jouduin pesemään uudestaan sillä ne ei kutistuneet tarpeeksi..

 Mustat on kokoa 35, vihreät 42 ja punaiset 37

Guruilua

Amigurumi. Miniamigurumi. Miten voikin ottaa hermoon virkata jotain niin pientä?! Mutta mitäpä täti ei tekisi kummilapsensa eteen. Tämä hiirulainen matkaa huomenna joulusukkaan ilahduttamaan lasta ja lisäämään joulun odotuksen jännitystä. By the way, never say never, mutta koskaan en kyllä enää tee mitään näin pientä... Vaikka pakko myöntää, tuli siitä aika suloinen.

En ole koskaan aiemmin törmännyt hiireen jolla on pyöreä pampula häntänä, mutta sillä taitaa olla jotain tekemistä tämän istumiskyvyn kanssa :D

Meniköhän multa käsi ja jalka sekaisin ompeluvaiheessa, kun jonkinlaista epäkeskoisuutta huomaan noissa raajoissa.. No, ei meistä kukaan ole täydellinen, vai mitä? :)

Etsivä löytää.. sattumalta

Oli se kyllä tuskan takana. Käänsin koko talon ympäri, tutkin kaikki laatikot ja luovutinkin jo välillä. Aloitin kapean verkkohuivin violetista langasta vain huomatakseni ettei sitä ole tarpeeksi. Etsiskellessäni toiveikkaasti samanlaista lankakerää silmät sattuivat lankakorin seinustaan. Mikäs se sieltä pilkistikään? No ohjehan se! Nätisti taiteltuna niin ettei varmaan ota silmään ensimmäisellä etsimällä. Voi sitä riemua :D

En muistanutkaan miten nopeasti nämä valmistuivat. Toinen itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa seuratessa ja toinen seuraavana aamuna. Ja nyt sitten tietenkin tekisi mieli tehdä useampi pari näitä...

Päivän piristys :)

Viimeinkin se kauan odotettu kirje saapui! Olen odottanut malttamattomana että pääsisin nimikoimaan tekeleeni. Tosin juuri kun olin tehnyt tilauksen, huomasin että joo, oishan niitä kannattanut tilata vaalealla pohjalla myös, koska eihän tuo tumma nyt kaiken kanssa käy (kuvittele valkoinen pitsiliina! ;) )

Olin eilen aikeissa aloittaa vihdoinkin virkkaamaan tossut työkaverilleni (on hän niitä jo kärsivällisesti vuoden päivät odottanutkin..). Ja voi ei! Olen hävittänyt johonkin varmaan talteen niiden virkkausohjeen. Mistä minä nyt tossuohjeeksi muutun?

Sipulikeittoa kiitos!

Valmistuihan se viimein. Tosin lopulta päädyin jättämään pitsireunuksen pois. Tykkään enemmän yksinkertaisesta mallista, ja tämä istuu paremmin meidän sisustukseen. 

Adventtisunnuntai

Adventtisunnuntain kunniaksi ripustin joulutähden ikkunaan. Joulutunnelman saa luotua yllättävän pienillä jutuilla :)

Aiemmin viikolla virkkasin pienen 15cm halkaisijaltaan olevan liinan. Toivon vain että taidot tästä vähän karttuu nimittäin eihän tuo ole yhtään niin hieno kuin siinä lehdessä josta ohjeen koppasin mukaani.

Sipulipussikin kasvattaa reunojaan..

Sipulipusseja ja harrasta odotusta

Viime aikoina olen kaivannut ideoita pienistä töistä ja etsinyt urakalla ohjeita käsityölehdistä. Ajattelin tehdä sipulipussin, mutta mieleistä mallia ei tunnu löytyvän millään. Onneksi anopin kaappikätköistä löytyi ikivanhoja    lehtiä ja sieltä jotain vaihtoehtoja. Seuraavaksi koukulle siis kapea lanka ja ei kun hommiin.

Tilasin tätini kanssa made by -merkkejä Ruotsista enkä malta millään odottaa sitä pakettia saapuvaksi. Sen jälkeen alkaa hirmuinen ompelu-urakka, jotta kaikkiin töihin saadaan tekijämerkki... ;)

Tämä huivi lähti piristämään saajaansa pimeän keskelle ennen aikojaan, antaja kun ei malttanut odottaakaan jouluun...

Pieni punainen joululiina

 

Huivien tekeminen alkoi jo maistua puulta ja sormet syyhysivät tekemään jotain uutta ja haasteellista. Niinpä tartuin pienenpieneen koukkuun (1,5) ja löysin lankakasasta tuntematonta ohutta punaista puuvillalankaa. Oivallista pienen liinan tekemiseen. Silmät sirrissä väänsin tätä 9 tuntia. Halkaisijaltaan 22,5 cm. Mutta aivan suloinen karkki siitä lopulta tuli. Malli on varmaan osalle mattovirkkaajille tuttu juhannusruusu. Seuraavaksi sitten taas tilaustöitä tekemään... 

Ihana yllätys!

Olen sairastellut viime aikoina hieman ja piipahdin aamulla työpaikalla. Vuonna 2011 vetämäni maaseudun kehittämisprojekti oli saanut valtakunnallisessa maaseutugaalassa kunniamaininnan. Ihanat työkaverit olivat päättäneet piristää muistamalla minua pienellä lahjalla. Ja mikäs sen parempi virkkaukseen hurahtaneelle kuin langat! :) Ja vielä hyvistä väreistä. Tuo kaunis kukka on huovutettu rintakoru ja niin ihana! Mitäköhän kivaa näistä tekisikään..

Aloitin eilen tekemään itselleni myös toisen huivin. Tällä kertaa langaksi valikoitui Novitan Nalle, vaalean ruskea, vai onkohan se enemmän hiekan värinen... Se varmaan sopii useimpiin vaatteisiin ja mallina vanha tuttu viuhkakuvio.