Vauvan päiväpeitto ja unilelu

Hei vaan jälleen, ja pahoittelut pitkästä hiljaisuudesta. Sille on kyllä ihan hyvä syykin... :)

Me kaksi ollaan nyt me kolme, kun synnytin maailman ihanimman tyttären 15. marraskuuta 2013. Kolme kuukautta opettelimme oikeaa rytmiä kun valvoimme yöt ja nukuimme päivät ja koliikki vaivasi pikkuista. Nyt kuitenkin, kun neiti on 5 kuukautta, alkaa rytmit olla ns. normaalit. Onneksi, phiuh!

Siinä, kun opettelimme nukkumaan kohti omaa pinnasänkyä, neiti nukkui ensin perhepedissä, sitten sohvalla, välillä vaununkopassa sängyn vieressä ja lopulta omassa sängyssään, mietiskelin että pinnasänkyyn olisi hyvä saada päiväpeitto. Mieleistä en löytänyt tai totesin että ovat liian kalliita, niin päätin tehdä itse. Löysin vinkin Prinsessajuttu-blogista ja tässä tulos:

Peitto on virkattu Novitan Miami-langasta, nro 4:n koukulla.

Sama juttu kävi neiti nöppösen unilelun kanssa. Kaikki tarjokkaat olivat liian isoja ja "kovia" joten tein itse myös tuon pupun, joka sai nimekseen Laiska-Pupu. Joka ilta kun nöppöskä menee nukkumaan niin Laiska-Pupu asettuu viereen nenä neitin nenää vasten. Siinä ne sitten nukkuvat suloisesti vierekkäin.

Vauvan peitto nro 3

Valmistuihan se viimein :) Yhden neliön virkkaamisessa ei tosin kauan mennyt, mutta yhdistely ja viimeiset hetket ennen valmistumista ovat aina varsin malttamattomia aikoja.. Peiton koko 85 cm * 95 cm. Neliöt on yhdistetty etupuolelta virkkaamalla. Yhdistäminen oli jokseenkin vaivatonta ja malli ihan jees, mutta taidan kuitenkin pysyä ompeleen kannattajana. Peitto virkkautui koukulla numero 4 Novitan Miami -langasta.

 

Vauvan peitto nro 2

Pitkän hiljaisuuden jälkeen sain taas tartuttua koukkuun ja viimeistelin tämän namusen. Koko 83cm x 63cm.

Kerta (tai kaksi) kiellon päälle

Hassua, heti kun sanoin edellinen pipo oli viimeinen niin tuli hinku tehdä taas lisää. Lankakauppa kutsui taas ja ostin ihania herkkuvärejä: tummaa ja vaaleaa violettia, limen ja vaalean vihreää, vaaleanpunaista ja pinkkiä...

Alan vihdoinkin olla tyytyväinen päälaen kavennukseen. Ne ensimmäiset meni kokemattomuuden piikkiin, mutta nyt tällä mennään eteenpäin. Sukkapuikon vaihtokohdat huomaa edelleen vaikka sainkin siihen vinkkejä ja niitä on ahkerasti kokeiltu. Siispä kokeilen uudestaan pyöröpuikkoja. Tällä kertaa saa sitten olla 40 senttiset puikot..

Nro 4

Tällä viikolla olen joutunut taas toteamaan että käsitöihinkin voi puutua. Pari kertaa ei meinannut millään intoutua tarttumaan puikkoihin, mutta tänään sain itsestäni sen verran irti että sain valmiiksi tämän tältä erää viimeisen. Nyt taas takaisin koukun pariin.

Viimeisin pipo valmis

Kuulin tänään että myssyjä voisi lähettää muihinkin paikkoihin, kuten KYSiin. Toivovat sinne sytomyssyjä. Seuraavaksi taidan neuloskella, virkata sinnekin muutaman. Kiitos vinkistä kuuluu Eijalle. Eija muuten innosti minuakin oman blogin pitämiseen :)

Piposia pukkaa

Mä olen ihan näiden myssyjen pauloissa! Ne on niin pieniä ja lutusia! Noita värkätessä opin taas paljon uutta, mm.sen miten sukkapuikkojen vaihtokohdan saa häivytettyä työstä. Vastoin kaikkia vinkkejä aion kyllä seuraavaksi kokeilla pyöröpuikoilla ja katsoa nopeuttaisiko se neulomista entisestään :) Eikö olekin ihania namusia?

Hyppy neulojaksi- mutta ihan vain hetkeksi ;)

Lueskellessani viikonloppuna iltalehteä ponnahti silmiini että Jorvin sairaala säästää synnytyslaitoksen kuluissa vastasyntyneiden myssyissä. Jutussa kerrottiin että martat ja sairaalan kätilöt ovat ryhtyneet yksissä tuumin neulomaan (ja virkkamaan) vauvoille myssyjä. Ja siitäkös minäkin innostuin :)

Piipahdin lankakaupassa lauantaina ja ostin ihania keltaisen sävyjä ja bambupuikot kokoa 3. "Varasin" sunnuntaina siskoltani, joka neuloo paljon, opetusajan ja Anna auttoi minua muistelemaan miten sitä oikein neulottiinkaan.

Ensimmäinen myssy on nyt puolessa välissä ja tarkoituksena on saada ainakin 4 myssyä aikaiseksi. (4 pikkukerää riittää neljään myssyyn). Jospa jo tänään saisin ensimmäisen valmiiksi.

Hyvän tekeminen tuo ihan mahtavan tunteen :)

Vauvan peitto

Löysin aivan ihania karkkivärilankoja Kuopiosta syksyllä ja sain inspiraation tuikahduksen. Viikonlopun aikana syntyi vauvanpeitto. Vielä sitä vauvaa odotellessa..